Kriisin paikka jälleen

Meillä oli koulussa näyttötehtävä, joka piti suunnitella ja valmistaa 3 päivässä, mikä oli mielestäni todella lyhyt aika. Sai ihan tosissaan miettiä, kuinka suuritöisen tuotteen ehtii valmistamaan, niin ettei siitä tule myöskään liian suppea. Lähtökohtana oli japanilainen kulttuuri, mikä oli meikäläiselle iloinen yllätys. Mutta mutta, sain kuitenkin jonkun kummallisen mielenhäiriön, ja päätin tehdä näyttötehtävän käsinneulomalla. Se oli VIRHE!!!
Tein jonkinlaisen pussukan/käsilaukun, tai miksikä sitä nyt sanoisi. Mutta siitä tuli sen verran surkea tekele, että eihän siitä kehtaa edes kuvaa tänne laittaa. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Opin nimittäin jotain tärkeää: neulominen kannattaa pitää puhtaana harrastuksena, mitään koulutöitä ei käsinneulomalla kannata tehdä, menee muuten hyvä harrastus pilalle! Neuloa kannattaa vain itselle, sekä lahjaksi sukulaisille ja ystäville, ja korkeintaan harrastusomaiseen myyntiin. Tosin, enhän ollut tarkoittanutkaan tekelettäni millekään asiakkaalle, vaan omaan käyttööni. On toki niitäkin, jotka ovat onnistuneet neuleella opinnäytetyössä, mutta se vaatii jo taitoa ja tietämystä. Ja kun vielä ne viheliäiset itsearvioinnit tulevat kiusaamaan säännöllisin väliajoin. Sellaisen asian olen todennut, että meikäläiseltä puuttuu arviointikyky aivan tyystin, siksi itsearviointien tekeminen on erityisen vaikeaa. Lähinnä arpomalla olen itselleni niitä numeroita antanut.

Vihreä Uni -tuotemerkin aion ajaa alas, nyt kun se ei ole vielä edes päässyt kunnolla alkuunkaan. Voi olla, etten sittenkään perusta tilalle uutta tuotemerkkiä, kuten aikaisemmin meinasin, tai no, kuka tietää...
Keskityn mahdollisesti (tekstiili)taiteeseen, tai muuhun epämääräiseen, jota teen taiteilijanimellä. Printtien työstämisen aion myös jättää taakseni, viimeistään sitten kun valmistun. Meikäläisellä kun on aivan omanlainen käsitys siitä, minkälaista kuviointia kankaassa pitää olla. Lakkaan yrittämästä liikaa, ettei tule pettymyksiä. Otan siis aivan rennosti jäljellä olevan kevätlukukauden. Toki yhtä omapäisesti kuin ennenkin, mutta rennosti.

Tällaisia ajatuksia siis pyörii päässäni tällä kertaa!

Mitä oikein teen täällä?

Koen, että olen syntynyt aivan väärälle vuosisadalle. En yleensäkään tunne kuuluvani tähän maailmaan. Jostain kumman syystä olen kuitenkin tänne eksynyt, mutta miksi, sen kun tietäisi. Koko ikäni olen yrittänyt selviytyä tässä kaaottisessa maailmassa, johon en koe olevani tervetullut.

Pohdintaa

On aivan uskomatonta, että työttömiä paheksutaan, kun he saavat säännöllisesti rahaa tekemättä mitään. Samaan aikaan ihmetellään, kun suomalainen designkäsityö on niin kallista. Nimittäin osa näistä työttömistä yrittävät epätoivoisesti elättää itsensä käsitöillä ja taiteella, jotta ei tarvitsisi koko loppuikäänsä elää yhteiskunnan tuilla. Ja sitten näille tuotteille ei anneta minkäänlaista arvoa. Jokaisen, jolla on tapana käydä erilaisissa myyjäisissä, tai missä ikinä onkin myytävänä suomalaisten omin käsin tekemiä tavaroita, olisi syytä perehtyä suomalaisen työn hinnoitteluun, että mistä se hinta oikein koostuu. Eräs yksinkertainen muistisääntö on, että käsityöläisen käteen jäävä palkka on noin kolmasosa tuotteen myyntihinnasta, kun verot ym. kulut on vähennetty. Siis oikeasti, miettikää! Suomalaisen käsityöläisen valmistamaa kassia, pussukkaa tms. ei ole tehty lapsityövoimalla eikä huonoissa työoloissa. Halpistuotteiden kohdalla sen hinnan maksavat ompelijat ym. työskentelemällä huonoissa oloissa. Jos nyt jotakuta kiinnostaa tällaiset seikat tavaraa ostaessaan. Itseneulottuja sukkia myydään usein todella halpaan hintaan nähden siihen työmäärään, mitä niihin on mennyt, kun "ihmiset eivät kuitenkaan maksa niistä mitään".

Asiasta kolmanteen. On oikein hyvä, että artesaaniopiskelijat kokeilevat myyjäisissä myyntiä jo opiskeluaikana, ihan vain nähdäkseen sopiiko kyseinen myyntikanava juuri itselle. Toisille se sopii, toisille ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Olen tähän mennessä 3 kertaa osallistunut myyjäisiin omalla myyntipöydällä, ja se riittää. Tiedän jo, minkälaista se voi olla. Jatkossa aion käyttää muita myyntikanavia, kuten jälleenmyyjiä ja verkkokauppaa. Kaikkea ei tarvitse osata itse, joten sopisi oikein mainiosti, että joku muu hoitaisi myynnin ja itse voisin keskittyä tekemiseen. Tosiaan, se verkkokauppa, ehkäpä joululomalla olisi hyvää aikaa laittaa se pystyyn..?

Haluaisin ruveta oikeasti tekemään jotain ihan muuta, kuin mitä olen tähän mennessä uudella urallani tehnyt. Siis jotain muuta kuin kankaanpainantaa ja sarjatuotantoa. Aloittaa puhtaalta pöydältä ja kehitellä uuden tuotemerkin. Uuden tuotemerkin nimi on tosiaan jo pyörinyt mielessä..

Valmennuspäivä

Koulussa oli 28.11. mielenkiintoinen luento. Imagokouluttaja Isa Karlsson puhui meille aiheesta "Muistikuva sinusta ratkaisee" ja valokuvaaja/valmentaja Piritta Forssin aiheena oli "Rohkeutta löytää kuka on".

Ensimmäinen aihe oli, mitä on rohkeus. Se on siis sitä, että uskaltaa tehdä asioita pelon tunteesta huolimatta.

Meidän piti (lue: saimme) tehdä erilaisia listoja luennon aikana, ja osaa niistä on tarkoitus myöhemmin jatkaa:

"Asioita joista pidän"
"Asioita joissa olen hyvä"
"Päämääriäni"

"Minä olen..."

"Mikä on sinun luontevin tapa ilmaista itseäsi?"

"Kirjoita 3 unelmaasi kuin ne olisivat jo toteutuneet, positiivisin sanoin."

"Etsi yhteisiä piirteitä vierustovereidesi kanssa, ja myös piirteitä mikä itsessä on erilaista."

Kävimme läpi myös pukeutumista, miten se vaikuttaa siihen, minkälaisena toiset näkevät sinut.

Ajatuksia herättäviä sitaatteja:

"Älä raahaa mukanasi kivireppua."

"Se mitä uskot itsestäsi, näkyy ulospäin."

"Maksaisin kyvystä tulla toimeen ihmisten kanssa enemmän kuin mistään muusta kyvystä auringon alla."
John D. Rockefeller

Yritysmuodot

Etäpäivän tehtävänä oli tuoda esille kuvitteellisia tekstiili- tai sisustusalan yrityksiä ja niille sopivia yritysmuotoja.

Yksintyöskentelevälle käsityöyrittäjälle sopii toiminimi tai vielä paremmin osuuskunta. Yleensäkin käsi- ja taideteollisuusyrittäjälle sopii parhaiten osuuskunta, sillä työtulo on usein epävarmaa. Vähän laajemmalle toiminnalle sopii myös osakeyhtiö. Avoin yhtiö sopii, jos jäsenet voivat luottaa toisiinsa.

Sisustustavaraliikkeelle voisi sopia toiminimi, ky, ay tai oy. Toiminimen ja osakeyhtiön voi perustaa yksin, kommandiittiyhtiöön ja avoimeen yhtiöön tarvitaan vähintään kaksi jäsentä.

Siinä koko pohdintani lyhykäisyydessään, enempään ei nyt jaksaminen riitä...

Tuotesuunnittelu, tuotekehitys ja tuotteistaminen

Kamala, kamala marraskuu on juuri ja juuri takanapäin, samaten epäonnistuneita joulumyyjäisiä peräti kaksin kappalein. Silmiä painaa, joten nyt ei oikein jaksaisi tuijottaa tietokoneen näyttöä, joten tämä jäänee nyt hieman suppeaksi...

 

 

Tuotesuunnittelu ja tuotekehitys

 

Tuotesuunnittelussa annetaan tuotteen kaikille ulottuvuuksille, ominaisuuksille ja yksityiskohdille niiden toteuttamistapa ja muoto. Konkreettinen tuote valmistuu vaiheittain suunnitelmien tarkentuessa käsitteellisistä tekstikuvauksista piirroksiksi, mallinnuksiksi ja mahdollisesti toimivaksi prototyypiksi. Palvelutuotteen tuotesuunnittelussa luodaan palvelukonsepti ja suunnitellaan ne säännönmukaiset prosessit, joilla palvelu tarjotaan asiakkaille. Tavaran suunnitteluprosessi voi olla palvelutuotteen suunnitteluprosessista poikkeava prosessivaiheiltaan, sillä lopputulokset ovat luonteeltaan erityyppisiä.

Käyttäjälähtöisyys on yleisesti johtava pääperiaate. Tuotesuunnittelun ei pitäisi tapahtua suljetuissa kammioissa, vaan käyttäjäkokemuksia pitäisi hankkia jo varhaisessa vaiheessa, jotta tuotesuunnittelu kulkisi oikeaan suuntaan.

Tuotteistaminen ja sen tärkeät elementit

 

Tuotteistaminen ei ole rakettitiedettä vaan raakaa dokumentin vääntämistä. Tuotteistaminen on pahasti kesken, jos palvelusta on olemassa vain dokumentoimaton ajatus. Tuotteistamisen avulla on mahdollista monistaa vaikeita taitoja niin, että muutkin kuin harvat huippuammattilaiset saavat aikaan näyttäviä tuloksia.

Tuotteistajan 7 perisyntiä:

 

1. Piilottelet asiantuntemustasi
2. Vaihdat kohderyhmää jatkuvasti
3. Et usko tuotteistamisen hyötyihin
4. Päätä asiakkaasi tarpeesta kysymättä häneltä
5. Keskityt teknisiin yksityiskohtiin, joita asiakas ei arvosta
6. Ratkaiset ongelman, joka ei ole polttava
7. Aliarvioit työmäärän ja kehityskulut


Asiakkaan on helpompi ostaa, jos hän ymmärtää, miten palvelusi säästää aikaa tai tuottaa rahaa. Esitä laskelma.

Markkinoinnin tarkoitus on myydä!

Tuotteistajan tehtävä on koota ydinpalvelun ympärille kerros, jolla kokonaisuus erottuu kilpailijoista ja toisaalta muuntuu täsmäratkaisuksi erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin.

Ketterä tuotekehitys

 

1. Yksinkertaiset menetelmät ja välineet
2. Kehitys mukailee muutoksia
3. Nopea
4. Toimiva lopputulos on dokumentaatiota tärkeämpi
5. Asiakas osallistuu tuotekehitykseen koko hankkeen ajan
6. Eteneminen tapahtuu lyhyissä jaksoissa
7. Miehitetty motivoituneilla yksilöillä

Ketterä julistus

 

"Me etsimme parempia keinoja ohjelmistojen kehittämiseen tekemällä sitä itse ja auttamalla siinä muita. Tässä työssä olemme päätyneet arvostamaan:

1. Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja
2. Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota
3. Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita
4. Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista

Vaikka oikealla puolellakin on arvoa, me arvostamme vasemmalla olevia asioita enemmän."

Hyvän formaatin tunnuspiirteet

 

1. Formaatti on toistettavissa päivästä toiseen ja vuodesta toiseen
2. Formaatti on ulkoisesti jäykkä, mutta sisäisesti joustava
3. Formaatti säilyy, vaikka ihmiset vaihtuvat
4. Työntekijät noudattavat formaattia mielellään
5. Asiakas pitää formaattia itsestäänselvänä
6. Suositussa formaatissa on usein ripaus "sitä jotain"

 

Tekstin lähde: Jari Parantainen, Tuottaistaminen

Tampereen Käden taidot -messut 2014

Perjantaina olimme kaikki tekstiililäiset Käden taidot -messuilla Tampereella. Reissu todella kannatti, sillä mukaan tarttui yhtä sun toista hyödyllistä.

Koivusta tehty viivoitin

10 mm puikot

Tiskiharja, luonnollisestikin puuta. Muovisia en huoli. Olen käyttänyt tällaista monta vuotta, mutta harjakset ovat käytön jäljiltä aivan lintassa, joten oli jo aikakin vaihtaa. Enimmäkseen tiskaan luffasienellä, mutta tietynmalliset astiat kaipaa harjaa.

Käsintehtyä nokkossaippuaa. Usein käsintehdyissä saippuoissa on tosi voimakkaat hajusteet, mutta tältä valmistajalta löytyi myös saippuoita, joihin ei ole lisätty hajusteita. On tässäkin eteeristä öljyä, joka tuoksuu, mutta käytössä sen huomaa, sopiiko tämä vai ei.

Tervanarua. Olen aivan hulluna tervan tuoksuun, ja nyt tuli sitten tällaistakin ostettua. Kysyin myyjältä, mihin tätä yleensä käytetään. Kuulemma monet askartelee tästä tonttuja saunaan.

Käsintehtyjä karamelleja Rovaniemeltä. Tässä versiossa on hillaa, juolukkaa ja maarianheinää.

Tungos oli aivan hirvittävä, samaten väsymys, joka seurasi 4 tunnin kiertelyä, mutta siihen auttoi torkut bussissa, joten jaksoin suht pirteänä ajaa kotiin. Jotkut messuosastot oli niin täynnä yleisöä, että en yksinkertaisesti päässyt näkemään tavaroita. Muun muassa Teippitarhan anti jäi näkemättä. Eksyin kavereista heti ensimetreillä...

Parasta koko messuilla oli aivan ihanat, ryppyiset, keskiaikatyyliset, pellavaiset sekä huovutetut vaatteet. Oikein teki pahaa, kun ei ole varaa sellaisia ostaa. Saman tunteen olen kokenut mm. Rikalanmäen muinaismarkkinoilla. Mutta voinhan toki itse yrittää tehdä samantyyppisiä. Mielenkiintoisimpiiin kuului tietysti Oranssi uni: http://www.oranssiuni.fi/ 

Lankoja katselin tämän jakson kudontaprojektia ajatellen, mutta mitään ei kuitenkaan tarttunut mukaan.

On kukkaroa, on pussukkaa...

Näin työssäoppimisjakson loputtua on aika tehdä pieni yhteenveto. Aivan ensimmäisenä päivänä sain tehdä viikoittaisen suunnitelman jaksoa varten. En ole kovin hyvä tekemään varsinkaan pitkän tähtäimen suunnitelmia, olen ennemminkin "päivä kerrallaan" -tyyppi. Mutta huomasin että suunnitelman tekeminen on ihan hyvä asia, tosin ne muuttuivat kohdallani lähes viikoittain.

Kuten tavallisesti, päästäni suorastaan tulvi ideoita erilaisista tuotteista. Olisin tietenkin halunnut toteuttaa ne kaikki, mutta 6 viikkoa (tai 7 viikkoa syyslomaviikko mukaanlukien) on lyhyt aika. Kerroin näistä kaikista ideoistani opettajilleni, mutta luonnollisestikin ehdin toteuttamaan niistä vain pienen osan. Mutta jäipähän ainakin tekemistä jatkoa varten.

Kerron tässä vain niistä tuotteista, jotka ehdin toteuttamaan. Ompelin pari Satulintua ja Kissakamua lisää, kierrätyskankaista kumpikin. Kissakamu on japanihenkinen pehmokissa, jonka suunnittelin ekassa jaksossa kulttuurilähtöisessä valmistamisessa, jossa oman pienryhmäni aiheena oli luonnollisuus/kierrätys. Lisäksi suunnittelin värikartan, josta kirjoitinkin jo. Uusista ideoistani innostuin eniten pussukoista. Päätin tehdä pussukat vaaleasta pellavakankaasta, jota saa koululta, ja joka tuntuu olevan aika suosittua, onhan se aika nätin väristä. Halusin niihin värilliset vetoketjut ja kylkeen Satulintu-printin, joka on samanvärinen vetoketjun kanssa. Värit ovat luonnollisestikin murrettuja. Vuori on samaa kangasta kuin päällinen. Satulintu-pussukoiden kaveriksi ajattelin tehdä myös käsinkirjottuja versioita suunnittelemallani Lehti-kuviolla. Niitä olen saanut tehtyä tähän mennessä tosin vain yhden, mutta lisää olisi tarkoitus tehdä, samoilla väreillä kuin Satulintu-printti. Kirjontalangat ovat valmiina odottamassa. Kun olin päättänyt pussukoiden koot/mallit, jotka ovat kukkaro, penaali ja meikkipussi, lähdin etsimään oikeanvärisiä vetoketjuja. Päädyin neljään väriin: oliivinvihreä, sinapinkeltainen, marjapuuronpunainen ja siniharmaa. Seuraavaksi sekoitin painovärit, jotka olisivat mahdollisimman lähellä vetoketjujen värejä. Siinä olikin melkoinen työ.

Meillä oli eräänä päivänä koululla tuotekehitysilta, johon kokoontui muutama oppilas, myös jo valmistuneita, joilla oli omia tuotteita. Meillä oli siis tuotteet mukana ja saimme kommentoida ja kysellä muiden tuotteista. Tein joitakin muutoksia pussukoihin saamieni kommenttien perusteella. Pienin pussukka oli aluksi pidempi, mutta pienensin sen neliönmuotoiseksi, jotta siitä tulisi aivan selkeästi kukkaro, eikä vaan joku kukkaron ja penaalin välimuoto. Meikkipussi sai myös pehmustetun tukikankaan tuomaan ryhtiä.

Päätin tehdä myös tuotteen, jonka moni muu teki jo opintojen alussa, eli tavallisen neliskulmaisen sisustustyynyn koristeltuna omalla kuosilla. Tein kaksi protoa, joka ei ehkä ole vielä lopullinen versio.

Puolivälissä jaksoa iski pahimman luokan kriisi, kun ompelukone rupesi temppuilemaan, mutta seuraavalla viikolla se, kumma kyllä, toimi taas ihan hyvin. Jos vaan näiden hommien sujuminen ei olisi kiinni siitä, toimiiko joku kone. Ompelukone on kuitenkin aika monimutkainen ja häiriöherkkä vekotin. Vähän niin kuin minä itsekin...

Verkkokauppa olisi myös tarkoitus perustaa. Kaupan nimen kanssa vain on ollut miettimistä, mutta luulen että sille tulee sama nimi kuin tälle blogille. 

Seuraava etappi on koulun joulutori 27.11. ja saman viikon sunnuntaina, eli 30.11. Wiurilan kartanon käsityöläismyyjäiset. Nyt kun olen saanut tietyn määrän pussukoita ommeltua, olen pystynyt tekemään yhteenvedon niihin kuluvasta työajasta ja materiaalikuluista, että saan laskettua niille oikeanlaisen hinnan. Seuraavalle kolmelle viikolle jää tehtäväksi hintalaput, hoito-ohjeet, esitteet ja uudet käyntikortit.

Nämä 7 viikkoa meni ihan hirvittävän nopeasti, olisin voinut jatkaa tätä jaksoa vaikka jouluun saakka. Mutta huomenna jatkuu taas normaali koulutyö.

Niin, ja 7. joulukuuta menen Espooseen japanin kielen taitotasokokeeseen (JLPT, N5-taso). Sitä olen jännityksellä odottanut koko syksyn. Uskon läpäiseväni kokeen...

Tässä vielä tuotemerkkini facebook-sivu:  www.facebook.com/vihreauni

Päälikangas painettuna.

Tyynykangas

Valmiit kukkarot.

Yksinäinen kirjailtu kukkaro.

Penaalit

Meikkipussi

Tuotemerkkejä tulostin tälle samalle kankaalle, leikkasin, ja ompelin 3-pistesiksakilla vuoriin.

 

Ensimmäiset sisustustyynyt. Tuotemerkit on nahkaa.

Sinisävyinen kissakamu.

Tässä ensimmäinen ja alkuperäinen kissakamu.

Värikartan maalausta

Ajattelin luoda akvarellivärien avulla värikartan yritykselleni. Etenin tehtävässä niin, että vedin väriläiskiä paperille käyttäen värejä, joista pidän. Paperia en hommassa säästellyt. Seuraavaksi leikkasin väriläiskät erilleen ja lajittelin ne ryhmiin. Tehtävä on vielä vähän kesken, mutta lopuksi olisi tarkoitus kiinnittää lappuset värien mukaan ryhmiin erilliselle kartongille.

Mitä opin? Miten saadaan esim. limenvihreä. Kokeilemalla se selvisi. Huomasin myös että tehtävä eteni aika lailla eri tavalla kuin mitä aluksi kuvittelin. Lopputulos oli siis erilainen, värejä tuli enemmän. Pellavakankaan värin ajattelin kuvata ihan vaan kankaanpalan avulla.

Täytyy vielä sanoa että akvarellivärien kanssa läträämisessä vaan on jotain niin rauhoittavaa ja turvallista.

Tässä kaikki lappuset pinoissa värien mukaan.

Vihreät sävyt

Vaaleanpunaiset

Oranssit

Harmaat sävyt. Paynenharmaa on yksi suosikeistani väripaletilla.

Violetit

Siniset

Ruskeat

Omenalautanen pöydällä?

Korinpohja se vaan kiehtoo

Tässä uusi käsinkirjoitettu logoni, jos tätä ei ole joku vielä nähnyt. Nyt menee käyntikortti uusiksi.

Vihreä Uni - työssäoppimispaikan esittely

Viime viikolla alkoi se odotettu jakso, jossa pääsen kokeilemaan yrittäjyyttä. Alusta saakka oli itsestäänselvää, että valitsen 2. lukuvuoden työssäoppimispaikaksi oman NY-yrityksen.
Yrityksen nimi on sama kuin tuotemerkkini, eli Vihreä Uni; se on juuri tarpeeksi erikoinen nimi.

Yllätyksenä ei varmaan tule se, että toimialani on tekstiilituotteiden suunnittelu, valmistus ja myynti. Tavoitteenani on kehittää omaleimaisia tuotteita. Verkkokaupan aion jossain välissä perustaa, ja toinen myyntikanava on erilaiset myyntitilaisuudet, kuten joulumyyjäiset. Teen tätä hommaa pääasiassa kotona Perniön perämetsissä, mutta mm. kankaanpainohommat teen koulussa, ja aina välillä meillä on myös yrittäjyysvalmennustunteja koulussa, ettei tarvitse ihan yksikseen asioita ihmetellä.

Kotona työskentelemisessä on ihan valtavan paljon etuja; säästyy aikaa ja rahaa kun ei tarvitse ajaa joka päivä Saloon; autossa istumista tulee lähes 1,5 h päivässä kun käyn koulussa. Kotona myös jaksaa paremmin, olo on virkeämpi. Ehdin käydä aamulenkilläkin ennen töiden aloittamista. Työajat voin määritellä aivan itse. Joskus tulee yllättäviä tilanteita, kuten tänään; jouduin hinaushommiin, kun traktori upposi ojaan, tilanne näytti pahalta, mutta selvittiin siitäkin. Ja ompeluhommat sai taas jatkua. Saan myös mukavasti vastuuta, kun tosiaan täytyy itse huolehtia, että työtunteja tulee riittävästi.

Muutama uusi tuote on suunnitteilla. Kerron niistä sitten kunhan saan jotain konkreettista aikaiseksi niiden suhteen. Sain myös luotua tuotemerkilleni oman facebook-sivun. Että siitä se sitten lähtee.

.

Tärkein työvälineeni.

Habitare-messut 2014

Kävimme jälleen kerran koulun kanssa Habitare-messuilla. Päivä oli mielenkiintoinen, mutta raskas. Saimme tehtäväksi kiinnittää huomiota erinäisiin asioihin. Ei ollut mitenkään helppoa yrittää keskittyä niin moneen asiaan yhtä aikaa, mutta tässä jonkinlainen kooste asioista joita tuli kuvattua.

Kanaihmisenä höyhenet kiinnostaa aina.

Muumivalaisimet saivat ilman muuta huomioni. Kelpaisivat kyllä kotiini.

Tämän kukkaosaston esillepanosta pidin.

Protoshopin töistä tämä oli suosikkini.

Myös nämä valaisimet olivat kivannäköisiä.

Japanilaisten tekemät jutut ovat aina hienoja.

Näppäriä pikkujakkaria Trash design -osastolla.

Tätä pyörivää kirjahyllyä ihailimme joukoittain.

Kirjan sivuista väsätty toteemi.

Heinäseipäitä. Voi kun meillä ei enää ole sellaisia...

Tällaiselle olisi käyttöä, nimittäin lankavarastona.

Tehtävään kuului laittaa kuva myös jostain mistä ei pitänyt, ja tämä oli mielestäni sellainen.

Tämä sohva herätti ajatuksia. Kuosi on kylläkin aivan mahtava. En kokeillut istua, mutta ei näytä ergonomisesti kovin mukavalta lyhytjalkaiselle ja pitkäselkäiselle ihmiselle; istuinosa on liian pitkä ja selkänoja liian lyhyt, kuten monissa istuimissa tuntuu nykyään olevan. Kyseisen kuosin ottaisin kyllä, mutta vähän erimalliseen sohvaan.

Varsin mukavan näköinen keinutuoli.

Peurat kiehtoo meikäläistä.

Tämä osasto oli suosikkejani. Kaksi seuraavaa kuvaa kuuluu myös tähän.

Tässäpä olisi messevä ruokapöytä.

Tämä osasto oli myös parhaimmistoa.

Tämä kuuluu edelliseen.

Tumma puu ja valkoinen sopii todella hyvin yhteen.

Tynnyrisaunassa on aikoinaan tullut saunottua.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, kodikkaita pikku-uuneja.