Kaitaliina

Nyt olisi tämä kaitaliina valmis.

Uusi jakso, uudet kujeet

Uusi jakso lähtikin käyntiin varsin mielenkiintoisella tavalla. Meidät jaettiin 3-4 hengen ryhmiin pituuden mukaan. Asetuimme ilman kenkiä riviin pituusjärjestykseen, ja poissaolevien pituudet arvioitiin sopiviin väleihin. Samalla selvisi, kuka on ryhmän pisin. Vaikka mua usein kehutaan pitkäksi, en ole kuitenkaan koskaan ollut pisin missään ryhmässä, kuten en nytkään, vaan olen toiseksi pisin :P
Nyt lähdemme suunnittelemaan omaa tuoteryhmää ja kohderyhmää. Tuotteiden suhteen ideoita senkun pursuilee. Lintukuosia aion käyttää jatkossakin. Ensimmäisen jakson itsearvioinnin tekeminen kylläkin hirvittää...

Habitare 2013

Oli hieno kokemus käydä koulun kanssa Habitare-messuilla. Kyllä piristi mieltä. Kuljimme pienissä ryhmissä, mutta ennen puolta päivää jouduin eroon luokkakavereista, mutta menihän se loppupäivä ihan kivasti yksin kierrellessäkin. Kuvia tuli yli 120, joten tässä on pintaraapaisu kuvistani. Yhdessä vaiheessa lopetin kuvaamisen ja keskityin vain katselemaan. Vajaassa neljässä tunnissa ei millään ehtinyt nähdä kaikkea, enkä sitä paitsi olisi jaksanutkaan kierrellä yhtään pidempään. Pää oli aivan pyörällä ja jalat poikki.
Sisustustavarapuolella oli joitakin aika mielenkiintoisia "tuollaisen voisin itsekin tehdä"-tuotteita. Yksi tuote oli semmoinen pussi, jonka voi laittaa suojaksi esim. valurautapannun kahvaan. Sen sisus oli päällystetty silityslautakankaalla. Hamppulangasta neulotut tiskirätit olivat myös aivan ihania. Olen itse neulonut pari tiskirättiä puuvilla/viskoosilangasta ja bambuviskoosilangasta. Siellä oli myös saippuoita, joihin oli painettu mm. suden, ketun ja hirven jälkiä. Saippuat olivat kuitenkin minulle liian voimakkaan tuoksuisia. Mukaan tarttui keraaminen raastinrauta, josta kuva alla. Kävin katsastamassa myös Salongin ja ArtHelsingin.

Vähän japania mukana

Kävin tällaisen ihanan puupömpelin sisällä

Trash Design

Tää on ihana!

Marimekko

Viimeinen viikko

Tämän jakson ompelutunneilla olen oppinut monenlaisia asioita. Osaan nyt ommella erilaisia saumoja, kuten yhdyssauma, päärmesauma, katesauma, edestakaissauma/pussisauma ja laakasauma, sekä kiinnittää vinonauhaa (valmista ja itseleikattua). Lisäksi osaan ommella pöytätabletin ja kaitaliinan, sekä vetoketjullisen ja vuorillisen pussukan. Tein kaksi pussukkaa: ensimmäisestä jäi vuori pois, sillä en tiennyt missä vaiheessa vuorikangas pitää pussukkaan kiinnittää. Toinen pussukka onnistui paremmin. Käytän sitä koulutarvikepenaalina. Tällä alalla penaalin pitää olla iso, sillä mukana pitää kuljettaa jos jonkinlaista tarviketta. Löysin siihen koulun varastosta aivan itseni väristä kangastakin.

Löysin kotoa eräät verhot, joissa on käsinpainetut kuvat, joiden kaveriksi halusin painaa lintukuosin. Verhot päätyivät keittiön ikkunaan.

 

 

 Seinäkankaiden esillepano on nyt ollut täydessä käynnissä. Avoimien ovien päivänä 10.10. saavat vierailijat sitten ihailla näitä kankaita. Oma kankaani kaipasi vierelleen jotain vanhaa ja rustiikkista, koska se ei sellaisenaan oikein istu moderniin ympäristöön. Löysimme vintiltä ihanan vanhan ja kuluneen pikkupöydän, joka juuri ja juuri pysyy liitoksissaan. Sen päälle asetin maitokannun ja kahvipannun, tuoden vähän maalaistunnelmaa. 

 

 

Tällä viikolla on ollut mieliala aika matalalla, johtuen suurelta osin ankarasta yskästä, joka jäi jäljelle viikonloppuisesta sairastamisesta. Alan olla jo aika väsynyt tohon yskimiseen...
Huomenna menemmekin Helsinkiin Habitare-messuille, mikä on ensimmäisen jakson päätös. Odotan päivää mielenkiinnolla.

Kankaanpainajaiset

Tiistaina pääsin vihdoinkin valottamaan seulan, kun saimme rikkinäisen valotuslaitteen korjatuksi. Seulan valottaminen on aika vaarallista puuhaa, kun pitää varjella kallisarvoisia silmiään uv-valolta. Oli hienoa päästä painamaan kankaalle omaa kuosia, ja koko tämän viikon meillä onkin ollut varsinaiset kankaanpainajaiset.

Ensimmäiset painokokeilut tein ohuelle puuvillakankaalle, vihreällä ja oranssilla.

Ensimmäinen kangas kuivumassa.

 Pellava on intohimoni, joten oli itsestäänselvää että käytän pellavakangasta. Värjäämätön pellavakangas pääsi loppumaan, en saanut siitä ihan 1x2m kokoista seinäkangasta, joten painoin kyseistä kangasta sitä varten, että voin ommella siitä tuotteita, joita suunnittelemme seuraavalla jaksolla. Samalla tuli treenattua painotekniikkaa; pellavakankaalle painettaessa kun saa käyttää voimaa aika lailla, jotta painojälki olisi hyvä.

Kangas valmiina ja silitettynä.

Rullattuna ja valmiina varastoon odottamaan leikkelyä.

Tämä ihana vihreä pellavakangas kelpasi minulle aivan yhtä hyvin, ja kun leikkasin ostamani palan 1x2m seinäkangasta varten, jäljelle jäi kaistale, josta päätin painaa kaitaliinan, josta näyttäisi tulevan oiva joululiina. Siitä lisää kuvaa myöhemmin, kun olen saanut sen ommeltua valmiiksi liinaksi.

Tässä se kuuluisa seula.

Seinäkangas levitettynä painopöydälle. Huomaa langat, jotka auttavat seulan kohdistamisessa. Hieman haastavaa kohdistaminen kyllä oli langoista huolimatta, sillä niitä ei tahtonut nähdä seulan läpi sen jälkeen kun siitä on kerran vedetty väri läpi. Herätin toisissa kummastusta näiden monien kankaideni kanssa, mutta eihän kukaan ole mestaripainaja syntyessään, painamista pitää treenata, jotta saisi aikaan hyvää jälkeä.



Painaminen vaiheessa. Pöydällä sai hyppiä, jotta yletyin painamaan joka puolelle, koska sekä kangas että painopöytä ovat isoja.

Teipit ja langat poistettuna.

Fiilis on mahtava. Lopputulos on aika lailla sellainen kuin odotinkin. Muutaman millin kohdistusvirheet ei haittaa, sillä niitä ei normaalilla katselulla silmä huomaa. Ja parissa kohdassa kohdistuslanka jäi linnun töyhtöjen päälle, mikä vähän heikensi painojälkeä, mutta ei haittaa sekään. Ensi viikolla olisi vuorossa kankaan kuumamankelointi, jotta väri kestää mahdollisen pesun, sekä reunojen huolittelu paltenauhalla.

Oman kuosin käyttö sisustuskuvissa

Kokeilimme miltä oma kuosi näyttäisi sisustuksessa upottamalla kuosi netistä löytyneisiin kuviin.





Lähde: AVAtv.fi, Kotia Kohti: Omakotitalosta pienempään luksusasuntoon

Lähde: Sisustusblogi, Upea koti

Lähde: Ellit.fi, Sisustus, Omatalo, Merilokki - olohuone

Lähde: Divaaniblogit, Valkoinen harmaja, Tagin arkisto: olohuone

Lähde: Kaaoksestakaamokseen.blogspot.fi

Ajatuksia yrittäjyydestä ja vähän muustakin

Meillä kävi koulussa perjantaina verhoiluyrittäjä kertomassa huonekalujen kunnostamisesta ja yrittäjyydestä muutenkin. Hän piti meille oikein hyvän esitelmän, ja kertoi muun muassa yrittäjyyden plussista ja miinuksista. Olen omalla kohdallani enemmän yrittäjyyden kuin "orjatyön" kannalla. Ne plussat, kuten se että saa itse määrätä omista töistään, painavat vaakakupissani paljon enemmän, kuin miinukset, kuten se että on "aina töissä". Olen kotoisin yrittäjäperheestä; isäni sekä molemmat siskoni ovat yrittäjiä. Toinen asia on se että jos yrittäjänä tekee työssään mokan, siitä saa itse maksaa, mutta työntekijänä kun mokaa, niin saa pomolta moitteita. Paljon, paljon mieluummin maksan ja vastaan itse omista virheistäni, kuin että kuuntelen moitteita.

Olen ollut pitkään työttömänä, ja syynä siihen on lähinnä se, että olen työpaikkakiusattu. Minun on vaikea mennä mihinkään töihin. On lottovoitto löytää työpaikka, jossa ei ole kiusaajatyyppejä. Kaksi vuotta sitten päätin mennä vähäksi aikaa (kausityö kun oli kyseessä) töihin erääseen tuttuun paikkaan, mutta se työsuhde jäi lyhyeksi, olin siellä vain viikon. Ja se oli viimeinen niitti, siis kertakaikkiaan. Silloin päätin etten enää mene töihin muiden palvelukseen, vaan ryhdyn yrittäjäksi, taiteilijaksi tms. Kun on yksityisyrittäjä, ei ole työkavereita tai pomoja, jotka voisivat kiusata. Aluksi teki mieli ajatella että oli todellinen vikatikki mennä töihin siihen puljuun, mutta kyseinen kokemus auttoi minua huomaamaan minkälainen ihminen todella olen, ja että minkälaisiin töihin minun ei ainakaan kannata ryhtyä. En siis ole sen tyyppinen ihminen joka ottaa mielellään käskyjä vastaan, vaan olen oikeasti aika omapäinen tyyppi, joka haluaa ottaa ohjat omiin käsiinsä. Minulla on valtava tarve kehittää omia työskentelytapoja ja tehdä työt omalla tavallani. Työt voi tehdä monella eri tavalla oikein. Opin jälleen kerran tuntemaan itseäni vähän paremmin.

Viimeiset puoli vuotta, ennen koulun alkua, olin kuntouttavassa työtoiminnassa Waltin taide- ja tekstiilityötilassa. Siellä minulle tarjottiin turvallinen työympäristö, jossa saan tehdä taide- ja tekstiilitöitä, eli niitä asioita joita vapaa-aikanani harrastan.
Olen epäröinyt mennä opiskelemaan, koska minulla on vähän ikäviä kokemuksia myös kouluajoilta, sillä olen tottakai myös koulukiusattu. Olen pitkään pyöritellyt ajatusta, että jos menen vielä jonnekin ammattikouluun, niin se olisi todennäköisimmin artesaanilinja. Nyt jonkin aikaa käsitöitä harrastaneena päätin ihan oikeasti hakea kouluun, ja tuntuu kyllä siltä että se kannatti. Meillä todella on mukava ryhmä.

Jos palataan vielä siihen yrittäjyyteen, niin meinasin oikeasti ryhtyä yrittäjäksi silloin kaksi vuotta sitten, aioin siis perustaa nettikaupan, mitä olisin pyörittänyt kotoa käsin, mutta laitoin projektin jäihin, sillä monet asiat tuntui aika vaikeilta. Otin aikalisän, sillä kaipaan enemmän tietoa yrityksen pyörittämisestä. Ja onhan se nyt eri asia ruveta käsityöläiseksi kuin verkkokaupan pitäjäksi. Kun sanotaan että pitäisi olla alkupääomaa, eli sijoittaa yritykseensä omaa rahaa, mutta eihän minulla tietenkään mitään säästöjä ole, mistäs minä nyt mitään rahaa siihen revin, mutta silti uskon että kaikki aikanaan järjestyy. Tosin onhan minulla sentään nuo kangaspuut tuvassa odottamassa käyttöönottoa.

Klo Design -esittelytehtävä

Klo Design on vuonna 2005 perustettu suomalainen lifestyle-tuotemerkki, joka sai alkunsa muotoilun kouluprojektista. Yrityksen tuotteita ovat asusteet, sisustustekstiilit, huonekalut ja vaatteet. Klo Design käyttää luonnonmateriaaleja; tekstiilituotteissa pellavaa, puuvillaa ja villahuopaa, ja huonekaluissa puuta. Kuosien aiheina on Suomen luonto ja ympäristö. Tuotteet ovat sekä ajattomia että ajankohtaisia, kestäviä ja ympäristöystävällisiä.

Yrityksen nettisivut löytyy täältä: http://www.klodesign.fi/