Kriisin paikka jälleen

Meillä oli koulussa näyttötehtävä, joka piti suunnitella ja valmistaa 3 päivässä, mikä oli mielestäni todella lyhyt aika. Sai ihan tosissaan miettiä, kuinka suuritöisen tuotteen ehtii valmistamaan, niin ettei siitä tule myöskään liian suppea. Lähtökohtana oli japanilainen kulttuuri, mikä oli meikäläiselle iloinen yllätys. Mutta mutta, sain kuitenkin jonkun kummallisen mielenhäiriön, ja päätin tehdä näyttötehtävän käsinneulomalla. Se oli VIRHE!!!
Tein jonkinlaisen pussukan/käsilaukun, tai miksikä sitä nyt sanoisi. Mutta siitä tuli sen verran surkea tekele, että eihän siitä kehtaa edes kuvaa tänne laittaa. Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Opin nimittäin jotain tärkeää: neulominen kannattaa pitää puhtaana harrastuksena, mitään koulutöitä ei käsinneulomalla kannata tehdä, menee muuten hyvä harrastus pilalle! Neuloa kannattaa vain itselle, sekä lahjaksi sukulaisille ja ystäville, ja korkeintaan harrastusomaiseen myyntiin. Tosin, enhän ollut tarkoittanutkaan tekelettäni millekään asiakkaalle, vaan omaan käyttööni. On toki niitäkin, jotka ovat onnistuneet neuleella opinnäytetyössä, mutta se vaatii jo taitoa ja tietämystä. Ja kun vielä ne viheliäiset itsearvioinnit tulevat kiusaamaan säännöllisin väliajoin. Sellaisen asian olen todennut, että meikäläiseltä puuttuu arviointikyky aivan tyystin, siksi itsearviointien tekeminen on erityisen vaikeaa. Lähinnä arpomalla olen itselleni niitä numeroita antanut.

Vihreä Uni -tuotemerkin aion ajaa alas, nyt kun se ei ole vielä edes päässyt kunnolla alkuunkaan. Voi olla, etten sittenkään perusta tilalle uutta tuotemerkkiä, kuten aikaisemmin meinasin, tai no, kuka tietää...
Keskityn mahdollisesti (tekstiili)taiteeseen, tai muuhun epämääräiseen, jota teen taiteilijanimellä. Printtien työstämisen aion myös jättää taakseni, viimeistään sitten kun valmistun. Meikäläisellä kun on aivan omanlainen käsitys siitä, minkälaista kuviointia kankaassa pitää olla. Lakkaan yrittämästä liikaa, ettei tule pettymyksiä. Otan siis aivan rennosti jäljellä olevan kevätlukukauden. Toki yhtä omapäisesti kuin ennenkin, mutta rennosti.

Tällaisia ajatuksia siis pyörii päässäni tällä kertaa!

Mitä oikein teen täällä?

Koen, että olen syntynyt aivan väärälle vuosisadalle. En yleensäkään tunne kuuluvani tähän maailmaan. Jostain kumman syystä olen kuitenkin tänne eksynyt, mutta miksi, sen kun tietäisi. Koko ikäni olen yrittänyt selviytyä tässä kaaottisessa maailmassa, johon en koe olevani tervetullut.

Pohdintaa

On aivan uskomatonta, että työttömiä paheksutaan, kun he saavat säännöllisesti rahaa tekemättä mitään. Samaan aikaan ihmetellään, kun suomalainen designkäsityö on niin kallista. Nimittäin osa näistä työttömistä yrittävät epätoivoisesti elättää itsensä käsitöillä ja taiteella, jotta ei tarvitsisi koko loppuikäänsä elää yhteiskunnan tuilla. Ja sitten näille tuotteille ei anneta minkäänlaista arvoa. Jokaisen, jolla on tapana käydä erilaisissa myyjäisissä, tai missä ikinä onkin myytävänä suomalaisten omin käsin tekemiä tavaroita, olisi syytä perehtyä suomalaisen työn hinnoitteluun, että mistä se hinta oikein koostuu. Eräs yksinkertainen muistisääntö on, että käsityöläisen käteen jäävä palkka on noin kolmasosa tuotteen myyntihinnasta, kun verot ym. kulut on vähennetty. Siis oikeasti, miettikää! Suomalaisen käsityöläisen valmistamaa kassia, pussukkaa tms. ei ole tehty lapsityövoimalla eikä huonoissa työoloissa. Halpistuotteiden kohdalla sen hinnan maksavat ompelijat ym. työskentelemällä huonoissa oloissa. Jos nyt jotakuta kiinnostaa tällaiset seikat tavaraa ostaessaan. Itseneulottuja sukkia myydään usein todella halpaan hintaan nähden siihen työmäärään, mitä niihin on mennyt, kun "ihmiset eivät kuitenkaan maksa niistä mitään".

Asiasta kolmanteen. On oikein hyvä, että artesaaniopiskelijat kokeilevat myyjäisissä myyntiä jo opiskeluaikana, ihan vain nähdäkseen sopiiko kyseinen myyntikanava juuri itselle. Toisille se sopii, toisille ei. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Olen tähän mennessä 3 kertaa osallistunut myyjäisiin omalla myyntipöydällä, ja se riittää. Tiedän jo, minkälaista se voi olla. Jatkossa aion käyttää muita myyntikanavia, kuten jälleenmyyjiä ja verkkokauppaa. Kaikkea ei tarvitse osata itse, joten sopisi oikein mainiosti, että joku muu hoitaisi myynnin ja itse voisin keskittyä tekemiseen. Tosiaan, se verkkokauppa, ehkäpä joululomalla olisi hyvää aikaa laittaa se pystyyn..?

Haluaisin ruveta oikeasti tekemään jotain ihan muuta, kuin mitä olen tähän mennessä uudella urallani tehnyt. Siis jotain muuta kuin kankaanpainantaa ja sarjatuotantoa. Aloittaa puhtaalta pöydältä ja kehitellä uuden tuotemerkin. Uuden tuotemerkin nimi on tosiaan jo pyörinyt mielessä..

Valmennuspäivä

Koulussa oli 28.11. mielenkiintoinen luento. Imagokouluttaja Isa Karlsson puhui meille aiheesta "Muistikuva sinusta ratkaisee" ja valokuvaaja/valmentaja Piritta Forssin aiheena oli "Rohkeutta löytää kuka on".

Ensimmäinen aihe oli, mitä on rohkeus. Se on siis sitä, että uskaltaa tehdä asioita pelon tunteesta huolimatta.

Meidän piti (lue: saimme) tehdä erilaisia listoja luennon aikana, ja osaa niistä on tarkoitus myöhemmin jatkaa:

"Asioita joista pidän"
"Asioita joissa olen hyvä"
"Päämääriäni"

"Minä olen..."

"Mikä on sinun luontevin tapa ilmaista itseäsi?"

"Kirjoita 3 unelmaasi kuin ne olisivat jo toteutuneet, positiivisin sanoin."

"Etsi yhteisiä piirteitä vierustovereidesi kanssa, ja myös piirteitä mikä itsessä on erilaista."

Kävimme läpi myös pukeutumista, miten se vaikuttaa siihen, minkälaisena toiset näkevät sinut.

Ajatuksia herättäviä sitaatteja:

"Älä raahaa mukanasi kivireppua."

"Se mitä uskot itsestäsi, näkyy ulospäin."

"Maksaisin kyvystä tulla toimeen ihmisten kanssa enemmän kuin mistään muusta kyvystä auringon alla."
John D. Rockefeller

Yritysmuodot

Etäpäivän tehtävänä oli tuoda esille kuvitteellisia tekstiili- tai sisustusalan yrityksiä ja niille sopivia yritysmuotoja.

Yksintyöskentelevälle käsityöyrittäjälle sopii toiminimi tai vielä paremmin osuuskunta. Yleensäkin käsi- ja taideteollisuusyrittäjälle sopii parhaiten osuuskunta, sillä työtulo on usein epävarmaa. Vähän laajemmalle toiminnalle sopii myös osakeyhtiö. Avoin yhtiö sopii, jos jäsenet voivat luottaa toisiinsa.

Sisustustavaraliikkeelle voisi sopia toiminimi, ky, ay tai oy. Toiminimen ja osakeyhtiön voi perustaa yksin, kommandiittiyhtiöön ja avoimeen yhtiöön tarvitaan vähintään kaksi jäsentä.

Siinä koko pohdintani lyhykäisyydessään, enempään ei nyt jaksaminen riitä...

Tuotesuunnittelu, tuotekehitys ja tuotteistaminen

Kamala, kamala marraskuu on juuri ja juuri takanapäin, samaten epäonnistuneita joulumyyjäisiä peräti kaksin kappalein. Silmiä painaa, joten nyt ei oikein jaksaisi tuijottaa tietokoneen näyttöä, joten tämä jäänee nyt hieman suppeaksi...

 

 

Tuotesuunnittelu ja tuotekehitys

 

Tuotesuunnittelussa annetaan tuotteen kaikille ulottuvuuksille, ominaisuuksille ja yksityiskohdille niiden toteuttamistapa ja muoto. Konkreettinen tuote valmistuu vaiheittain suunnitelmien tarkentuessa käsitteellisistä tekstikuvauksista piirroksiksi, mallinnuksiksi ja mahdollisesti toimivaksi prototyypiksi. Palvelutuotteen tuotesuunnittelussa luodaan palvelukonsepti ja suunnitellaan ne säännönmukaiset prosessit, joilla palvelu tarjotaan asiakkaille. Tavaran suunnitteluprosessi voi olla palvelutuotteen suunnitteluprosessista poikkeava prosessivaiheiltaan, sillä lopputulokset ovat luonteeltaan erityyppisiä.

Käyttäjälähtöisyys on yleisesti johtava pääperiaate. Tuotesuunnittelun ei pitäisi tapahtua suljetuissa kammioissa, vaan käyttäjäkokemuksia pitäisi hankkia jo varhaisessa vaiheessa, jotta tuotesuunnittelu kulkisi oikeaan suuntaan.

Tuotteistaminen ja sen tärkeät elementit

 

Tuotteistaminen ei ole rakettitiedettä vaan raakaa dokumentin vääntämistä. Tuotteistaminen on pahasti kesken, jos palvelusta on olemassa vain dokumentoimaton ajatus. Tuotteistamisen avulla on mahdollista monistaa vaikeita taitoja niin, että muutkin kuin harvat huippuammattilaiset saavat aikaan näyttäviä tuloksia.

Tuotteistajan 7 perisyntiä:

 

1. Piilottelet asiantuntemustasi
2. Vaihdat kohderyhmää jatkuvasti
3. Et usko tuotteistamisen hyötyihin
4. Päätä asiakkaasi tarpeesta kysymättä häneltä
5. Keskityt teknisiin yksityiskohtiin, joita asiakas ei arvosta
6. Ratkaiset ongelman, joka ei ole polttava
7. Aliarvioit työmäärän ja kehityskulut


Asiakkaan on helpompi ostaa, jos hän ymmärtää, miten palvelusi säästää aikaa tai tuottaa rahaa. Esitä laskelma.

Markkinoinnin tarkoitus on myydä!

Tuotteistajan tehtävä on koota ydinpalvelun ympärille kerros, jolla kokonaisuus erottuu kilpailijoista ja toisaalta muuntuu täsmäratkaisuksi erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin.

Ketterä tuotekehitys

 

1. Yksinkertaiset menetelmät ja välineet
2. Kehitys mukailee muutoksia
3. Nopea
4. Toimiva lopputulos on dokumentaatiota tärkeämpi
5. Asiakas osallistuu tuotekehitykseen koko hankkeen ajan
6. Eteneminen tapahtuu lyhyissä jaksoissa
7. Miehitetty motivoituneilla yksilöillä

Ketterä julistus

 

"Me etsimme parempia keinoja ohjelmistojen kehittämiseen tekemällä sitä itse ja auttamalla siinä muita. Tässä työssä olemme päätyneet arvostamaan:

1. Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja
2. Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota
3. Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita
4. Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista

Vaikka oikealla puolellakin on arvoa, me arvostamme vasemmalla olevia asioita enemmän."

Hyvän formaatin tunnuspiirteet

 

1. Formaatti on toistettavissa päivästä toiseen ja vuodesta toiseen
2. Formaatti on ulkoisesti jäykkä, mutta sisäisesti joustava
3. Formaatti säilyy, vaikka ihmiset vaihtuvat
4. Työntekijät noudattavat formaattia mielellään
5. Asiakas pitää formaattia itsestäänselvänä
6. Suositussa formaatissa on usein ripaus "sitä jotain"

 

Tekstin lähde: Jari Parantainen, Tuottaistaminen