sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Tampereen Käden taidot -messut 2014

Perjantaina olimme kaikki tekstiililäiset Käden taidot -messuilla Tampereella. Reissu todella kannatti, sillä mukaan tarttui yhtä sun toista hyödyllistä.

Koivusta tehty viivoitin


10 mm puikot

Tiskiharja, luonnollisestikin puuta. Muovisia en huoli. Olen käyttänyt tällaista monta vuotta, mutta harjakset ovat käytön jäljiltä aivan lintassa, joten oli jo aikakin vaihtaa. Enimmäkseen tiskaan luffasienellä, mutta tietynmalliset astiat kaipaa harjaa.

Käsintehtyä nokkossaippuaa. Usein käsintehdyissä saippuoissa on tosi voimakkaat hajusteet, mutta tältä valmistajalta löytyi myös saippuoita, joihin ei ole lisätty hajusteita. On tässäkin eteeristä öljyä, joka tuoksuu, mutta käytössä sen huomaa, sopiiko tämä vai ei.

Tervanarua. Olen aivan hulluna tervan tuoksuun, ja nyt tuli sitten tällaistakin ostettua. Kysyin myyjältä, mihin tätä yleensä käytetään. Kuulemma monet askartelee tästä tonttuja saunaan.

Käsintehtyjä karamelleja Rovaniemeltä. Tässä versiossa on hillaa, juolukkaa ja maarianheinää.

Tungos oli aivan hirvittävä, samaten väsymys, joka seurasi 4 tunnin kiertelyä, mutta siihen auttoi torkut bussissa, joten jaksoin suht pirteänä ajaa kotiin. Jotkut messuosastot oli niin täynnä yleisöä, että en yksinkertaisesti päässyt näkemään tavaroita. Muun muassa Teippitarhan anti jäi näkemättä. Eksyin kavereista heti ensimetreillä...

Parasta koko messuilla oli aivan ihanat, ryppyiset, keskiaikatyyliset, pellavaiset sekä huovutetut vaatteet. Oikein teki pahaa, kun ei ole varaa sellaisia ostaa. Saman tunteen olen kokenut mm. Rikalanmäen muinaismarkkinoilla. Mutta voinhan toki itse yrittää tehdä samantyyppisiä. Mielenkiintoisimpiiin kuului tietysti Oranssi uni: http://www.oranssiuni.fi/ 

Lankoja katselin tämän jakson kudontaprojektia ajatellen, mutta mitään ei kuitenkaan tarttunut mukaan.


sunnuntai 9. marraskuuta 2014

On kukkaroa, on pussukkaa...

Näin työssäoppimisjakson loputtua on aika tehdä pieni yhteenveto. Aivan ensimmäisenä päivänä sain tehdä viikoittaisen suunnitelman jaksoa varten. En ole kovin hyvä tekemään varsinkaan pitkän tähtäimen suunnitelmia, olen ennemminkin "päivä kerrallaan" -tyyppi. Mutta huomasin että suunnitelman tekeminen on ihan hyvä asia, tosin ne muuttuivat kohdallani lähes viikoittain.

Kuten tavallisesti, päästäni suorastaan tulvi ideoita erilaisista tuotteista. Olisin tietenkin halunnut toteuttaa ne kaikki, mutta 6 viikkoa (tai 7 viikkoa syyslomaviikko mukaanlukien) on lyhyt aika. Kerroin näistä kaikista ideoistani opettajilleni, mutta luonnollisestikin ehdin toteuttamaan niistä vain pienen osan. Mutta jäipähän ainakin tekemistä jatkoa varten.

Kerron tässä vain niistä tuotteista, jotka ehdin toteuttamaan. Ompelin pari Satulintua ja Kissakamua lisää, kierrätyskankaista kumpikin. Kissakamu on japanihenkinen pehmokissa, jonka suunnittelin ekassa jaksossa kulttuurilähtöisessä valmistamisessa, jossa oman pienryhmäni aiheena oli luonnollisuus/kierrätys. Lisäksi suunnittelin värikartan, josta kirjoitinkin jo. Uusista ideoistani innostuin eniten pussukoista. Päätin tehdä pussukat vaaleasta pellavakankaasta, jota saa koululta, ja joka tuntuu olevan aika suosittua, onhan se aika nätin väristä. Halusin niihin värilliset vetoketjut ja kylkeen Satulintu-printin, joka on samanvärinen vetoketjun kanssa. Värit ovat luonnollisestikin murrettuja. Vuori on samaa kangasta kuin päällinen. Satulintu-pussukoiden kaveriksi ajattelin tehdä myös käsinkirjottuja versioita suunnittelemallani Lehti-kuviolla. Niitä olen saanut tehtyä tähän mennessä tosin vain yhden, mutta lisää olisi tarkoitus tehdä, samoilla väreillä kuin Satulintu-printti. Kirjontalangat ovat valmiina odottamassa. Kun olin päättänyt pussukoiden koot/mallit, jotka ovat kukkaro, penaali ja meikkipussi, lähdin etsimään oikeanvärisiä vetoketjuja. Päädyin neljään väriin: oliivinvihreä, sinapinkeltainen, marjapuuronpunainen ja siniharmaa. Seuraavaksi sekoitin painovärit, jotka olisivat mahdollisimman lähellä vetoketjujen värejä. Siinä olikin melkoinen työ.

Meillä oli eräänä päivänä koululla tuotekehitysilta, johon kokoontui muutama oppilas, myös jo valmistuneita, joilla oli omia tuotteita. Meillä oli siis tuotteet mukana ja saimme kommentoida ja kysellä muiden tuotteista. Tein joitakin muutoksia pussukoihin saamieni kommenttien perusteella. Pienin pussukka oli aluksi pidempi, mutta pienensin sen neliönmuotoiseksi, jotta siitä tulisi aivan selkeästi kukkaro, eikä vaan joku kukkaron ja penaalin välimuoto. Meikkipussi sai myös pehmustetun tukikankaan tuomaan ryhtiä.

Päätin tehdä myös tuotteen, jonka moni muu teki jo opintojen alussa, eli tavallisen neliskulmaisen sisustustyynyn koristeltuna omalla kuosilla. Tein kaksi protoa, joka ei ehkä ole vielä lopullinen versio.

Puolivälissä jaksoa iski pahimman luokan kriisi, kun ompelukone rupesi temppuilemaan, mutta seuraavalla viikolla se, kumma kyllä, toimi taas ihan hyvin. Jos vaan näiden hommien sujuminen ei olisi kiinni siitä, toimiiko joku kone. Ompelukone on kuitenkin aika monimutkainen ja häiriöherkkä vekotin. Vähän niin kuin minä itsekin...

Verkkokauppa olisi myös tarkoitus perustaa. Kaupan nimen kanssa vain on ollut miettimistä, mutta luulen että sille tulee sama nimi kuin tälle blogille. 

Seuraava etappi on koulun joulutori 27.11. ja saman viikon sunnuntaina, eli 30.11. Wiurilan kartanon käsityöläismyyjäiset. Nyt kun olen saanut tietyn määrän pussukoita ommeltua, olen pystynyt tekemään yhteenvedon niihin kuluvasta työajasta ja materiaalikuluista, että saan laskettua niille oikeanlaisen hinnan. Seuraavalle kolmelle viikolle jää tehtäväksi hintalaput, hoito-ohjeet, esitteet ja uudet käyntikortit.

Nämä 7 viikkoa meni ihan hirvittävän nopeasti, olisin voinut jatkaa tätä jaksoa vaikka jouluun saakka. Mutta huomenna jatkuu taas normaali koulutyö.

Niin, ja 7. joulukuuta menen Espooseen japanin kielen taitotasokokeeseen (JLPT, N5-taso). Sitä olen jännityksellä odottanut koko syksyn. Uskon läpäiseväni kokeen...

Tässä vielä tuotemerkkini facebook-sivu:  www.facebook.com/vihreauni

Päälikangas painettuna.

Tyynykangas



Valmiit kukkarot.


Yksinäinen kirjailtu kukkaro.

Penaalit


Meikkipussi



Tuotemerkkejä tulostin tälle samalle kankaalle, leikkasin, ja ompelin 3-pistesiksakilla vuoriin.

 
Ensimmäiset sisustustyynyt. Tuotemerkit on nahkaa.

Sinisävyinen kissakamu.


Tässä ensimmäinen ja alkuperäinen kissakamu.


perjantai 10. lokakuuta 2014

Värikartan maalausta

Ajattelin luoda akvarellivärien avulla värikartan yritykselleni. Etenin tehtävässä niin, että vedin väriläiskiä paperille käyttäen värejä, joista pidän. Paperia en hommassa säästellyt. Seuraavaksi leikkasin väriläiskät erilleen ja lajittelin ne ryhmiin. Tehtävä on vielä vähän kesken, mutta lopuksi olisi tarkoitus kiinnittää lappuset värien mukaan ryhmiin erilliselle kartongille.

Mitä opin? Miten saadaan esim. limenvihreä. Kokeilemalla se selvisi. Huomasin myös että tehtävä eteni aika lailla eri tavalla kuin mitä aluksi kuvittelin. Lopputulos oli siis erilainen, värejä tuli enemmän. Pellavakankaan värin ajattelin kuvata ihan vaan kankaanpalan avulla.

Täytyy vielä sanoa että akvarellivärien kanssa läträämisessä vaan on jotain niin rauhoittavaa ja turvallista.



Tässä kaikki lappuset pinoissa värien mukaan.

Vihreät sävyt

Vaaleanpunaiset

Oranssit

Harmaat sävyt. Paynenharmaa on yksi suosikeistani väripaletilla.

Violetit

Siniset

Ruskeat

Omenalautanen pöydällä?

Korinpohja se vaan kiehtoo


Tässä uusi käsinkirjoitettu logoni, jos tätä ei ole joku vielä nähnyt. Nyt menee käyntikortti uusiksi.

tiistai 30. syyskuuta 2014

Vihreä Uni - työssäoppimispaikan esittely

Viime viikolla alkoi se odotettu jakso, jossa pääsen kokeilemaan yrittäjyyttä. Alusta saakka oli itsestäänselvää, että valitsen 2. lukuvuoden työssäoppimispaikaksi oman NY-yrityksen.
Yrityksen nimi on sama kuin tuotemerkkini, eli Vihreä Uni; se on juuri tarpeeksi erikoinen nimi.

Yllätyksenä ei varmaan tule se, että toimialani on tekstiilituotteiden suunnittelu, valmistus ja myynti. Tavoitteenani on kehittää omaleimaisia tuotteita. Verkkokaupan aion jossain välissä perustaa, ja toinen myyntikanava on erilaiset myyntitilaisuudet, kuten joulumyyjäiset. Teen tätä hommaa pääasiassa kotona Perniön perämetsissä, mutta mm. kankaanpainohommat teen koulussa, ja aina välillä meillä on myös yrittäjyysvalmennustunteja koulussa, ettei tarvitse ihan yksikseen asioita ihmetellä.

Kotona työskentelemisessä on ihan valtavan paljon etuja; säästyy aikaa ja rahaa kun ei tarvitse ajaa joka päivä Saloon; autossa istumista tulee lähes 1,5 h päivässä kun käyn koulussa. Kotona myös jaksaa paremmin, olo on virkeämpi. Ehdin käydä aamulenkilläkin ennen töiden aloittamista. Työajat voin määritellä aivan itse. Joskus tulee yllättäviä tilanteita, kuten tänään; jouduin hinaushommiin, kun traktori upposi ojaan, tilanne näytti pahalta, mutta selvittiin siitäkin. Ja ompeluhommat sai taas jatkua. Saan myös mukavasti vastuuta, kun tosiaan täytyy itse huolehtia, että työtunteja tulee riittävästi.

Muutama uusi tuote on suunnitteilla. Kerron niistä sitten kunhan saan jotain konkreettista aikaiseksi niiden suhteen. Sain myös luotua tuotemerkilleni oman facebook-sivun. Että siitä se sitten lähtee.

.
Tärkein työvälineeni.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Habitare-messut 2014

Kävimme jälleen kerran koulun kanssa Habitare-messuilla. Päivä oli mielenkiintoinen, mutta raskas. Saimme tehtäväksi kiinnittää huomiota erinäisiin asioihin. Ei ollut mitenkään helppoa yrittää keskittyä niin moneen asiaan yhtä aikaa, mutta tässä jonkinlainen kooste asioista joita tuli kuvattua.




Kanaihmisenä höyhenet kiinnostaa aina.


Muumivalaisimet saivat ilman muuta huomioni. Kelpaisivat kyllä kotiini.



Tämän kukkaosaston esillepanosta pidin.

Protoshopin töistä tämä oli suosikkini.

Myös nämä valaisimet olivat kivannäköisiä.

Japanilaisten tekemät jutut ovat aina hienoja.

Näppäriä pikkujakkaria Trash design -osastolla.



Tätä pyörivää kirjahyllyä ihailimme joukoittain.


Kirjan sivuista väsätty toteemi.

Heinäseipäitä. Voi kun meillä ei enää ole sellaisia...



Tällaiselle olisi käyttöä, nimittäin lankavarastona.





Tehtävään kuului laittaa kuva myös jostain mistä ei pitänyt, ja tämä oli mielestäni sellainen.



Tämä sohva herätti ajatuksia. Kuosi on kylläkin aivan mahtava. En kokeillut istua, mutta ei näytä ergonomisesti kovin mukavalta lyhytjalkaiselle ja pitkäselkäiselle ihmiselle; istuinosa on liian pitkä ja selkänoja liian lyhyt, kuten monissa istuimissa tuntuu nykyään olevan. Kyseisen kuosin ottaisin kyllä, mutta vähän erimalliseen sohvaan.





Varsin mukavan näköinen keinutuoli.


Peurat kiehtoo meikäläistä.

Tämä osasto oli suosikkejani. Kaksi seuraavaa kuvaa kuuluu myös tähän.


Tässäpä olisi messevä ruokapöytä.

Tämä osasto oli myös parhaimmistoa.

Tämä kuuluu edelliseen.


Tumma puu ja valkoinen sopii todella hyvin yhteen.

Tynnyrisaunassa on aikoinaan tullut saunottua.

Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä, kodikkaita pikku-uuneja.